perjantai 26. joulukuuta 2008

Valtaa, loistoa!

Sokoksen tonttujen käärimissä joulupaketeissa oli tarra, johon joku isoihin alkukirjaimiin addiktoitunut setä tai täti oli painanut sanat "Tule Joulu Kultainen". No tulihan se, ainakin kauppiaille.

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

4D: Ranteet auki hiekoitussoralla

Nirsk nirsk slips fiuu tömps!

Biologian tunneilta tuttu luonnonvalinta on kovaa touhua. Erityisen kovaa se on näin talvisin, kun sortuminen elon tiellä on muidenkin kuin heikkojen arkipäivää. Onhan se toki hyvä palata välillä maan pinnalle, mutta siinä vaiheessa kun on jo muutaman kerran langennut nöyränä "niille isommille polvilleen" alkaa meno olla jo liian maanläheistä.

Asiassa on kuitenkin ainakin yksi hyvä puoli; liukas keli muuttaa koviksetkin helliksi.

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä. Puhuva koirakin sen tietää.


lauantai 22. marraskuuta 2008

Huijasin! En muuttanutkaan suolle.

Tämänpäiväinen (22.11.) Jarlan Fingerpori kertoo jälleen kerran totuuden:


"Mitäs sä muuten harrastat?"
"No siis yksinlaulua aina välillä, silloin kun tulee siihen sopivia tilanteita..."
"Siis vähänkö oot taiteilija! Mitä sä niinku laulat?"
"Oikeestaan melkein kaikki käy, eli ihan mitä vaan."
"Ootpa lahjakas! Hei tosi hieno juttu! Voinko joskus tulla kuuntelemaan?"
"Ööh, no ne on usein vähän sellasia yksityisempiä tilaisuuksia että niihin ei oikein muut pääse."
"No voi harmi."

Ehehee. Ehehee. Aaltoja!



keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Kiukku Kiukkunen

Tyhmää ylläpitää blogia, jossa puhutaan vaan kukkasista. Myyn läppärin ja muutan suolle.

maanantai 17. marraskuuta 2008

"Mä olen kuuma kaveri, mä olen kylmä kaveri" lauloi talvi

Talvi tuli enkä ollut sitä vastaanottamassa. Kukkaystävät vastaanottivat sen puolestani, eli luulen että niiden viherrys on nyt lopullisesti viherretty. Kurjuus sentään :(

Kiitos ilmastonmuutoksen, talvi ehtii kuitenkin vielä saapua monta kertaa. Ja napajäätiköt sulaa! Sulaa!

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Kun siivotuttaa eikä tiedä mistä aloittaa

Marraskuu
käy ihmiskunta sormi suussa kansakouluaan
vaan eihän täällä liekit uhkaa
täällä pikkuhiljaa pohjaan poltetaan
.

Miljoonasade on kyllä onnistunut syövyttämään kaljakorikappaleensa niin hyvin ainakin allekirjoittaneen kuuloluihin, että ei voi muuta kuin dinosauriin luita yhteen kalistella. Sen lisäksi, että Marraskuu alkaa soida päässä aina sopivissa tilanteissa sen nimikkokuussa, on kappale pyörinyt seitsenreikäisessä jukeboksissa jo kahden edellisenkin kuukauden aikana. Ohisyyskuunläpirepaleisenlokakuun. Sanattomaksi vetää. Varsinkin kun ottaa vielä huomioon sen, että kappaleessa lauletaan ainakin kaksi kertaa beibi ja juuri ne kohdat ovat ainoat, jotka varmasti muistaa ulkoa.

Pian alkaakin sitten vuorostaan kulkusten ja helikellojen kilinä helliä psyykettä. Voi joulurauhaa, joulu pauhaa. Ensimmäiset koristeet näin kaupoissa jo lokakuun alkupuolella, joten kilistimetkin ovat varmasti jo vireessä. Alkutahteja odotellessa...















Pelargoniat muuten muuttivat väliaikaisesti pesuvatiin. Niiden mielestä oli noloa olla parvekkeen kukkalaatikoissa, kun naapuritaloissa kanervat on tökitty pihoille jo ajat sitten. Kuulemma jouluvalot olisivat olleet jo liian iso pala.



tiistai 28. lokakuuta 2008

Otin hirren hetkeksi pois silmästäni

Minä puhun heille vertauksin, koska he näkevät eivätkä kuitenkaan näe ja kuulevat eivätkä kuitenkaan kuule eivätkä ymmärrä. Heissä käy toteen tämä Jesajan ennustus:
-- Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö.

Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.

Matt.13: 13-15

Tänään rohkaistuin avaamaan silmäni näkemään ja korvani kuulemaan, ja se johti siihen, että hymyni ulottui ainakin varpaisiin asti. Miten hyvää voikaan tehdä se, että tiputtautuu välillä alas omasta kaikkivoipaisuuden tornistaan ja tajuaa, että suurin niistä on kuin onkin se rakkaus. Aito välittäminen toisista ihmisistä kolahtaa aina kuin tyhjä peltiämpäri.

(Saatoin myös kaikessa näkemisen ja kuulemisen huumassa liikuttua aika isostikin yksi plim ♪ kerrallaan soitetusta Karhunpoika sairastaa -laulusta, mutta mitään en kyllä myönnä.)

Autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja korvanne, koska ne kuulevat!
Matt.13:16