Nyt niihin rapsutuksiin!

Kaikkien outojen pelargonismijuttujen ja tajunnanräjäyttävän filosofoinnin jälkeen palaan nyt siihen, mihin tämän blogin ajattelin alunperinkin keskittyvän, nimittäin rapsuttamiseen. Huh ja jes! Eikä pelkästään elämän rapsuttamiseen vaan koirien. Tai koiran. (Toim. huom. Sitä koiraa ei konkreettisesti ollut missään vaiheessa tulossa.)

Koska on tyhmää pitää koirablogia ilman koiraa ja vain muiden koirilla, vaikkakin ihanilla ja tosi rakkailla sellaisilla höystettynä, tuli tästä blogista elämänrapsuttelublogi. Ei kukaan kirjoita neuleblogiinkaan loputtomia haaveitaan neuleista, joita voisi joskus tulevaisuudessa tehdä. Nyt kuitenkin jännistä jännin jännä alkaa olla totista totta ja tänne blogiin ja sen kirjoittajan oikeaan elämään on tuloillaan SE KOIRA, tässä tapauksessa siis Aina Valpas Oikeasti Odotettu eli Oodi, Aina Valppaiden ja Eidalunin sijoitustyttö suoraan pohjoisesta Savosta.

Jestas että muuten olen pähkäillyt tuota nimiasiaa jo vuosikausia ennen kuin koirasta on ollut tietoakaan, meikäläisellä on nimittäin koneella lista tännä ihania nimiä joita voisi käyttää (hups), mutta kävikin niin että kasvattajan keksimä Oodi osoittautuikin kaikista sopivimmaksi neitoselle, joka on melkoinen oodi itsessään kaikin tavoin.

Edessä on melkoinen, merkittävä seikkailu. Ja seikkailutoverina ihana draamakuningatar, rillipää, heiluhäntä Oodi, jonka kotiutumiseen ei ihan hirmu montaa viikkoa enää ole. "Ihan kuin hattarajonossa seisois!"